Pahoittelen myöhästä kotitehtävää. Pidin sitä helppona ja kun viime hetkella rupesin kirjoittamaan (artikkelit luin jo aikaisemmin), selvisi pian, ettei olekaan. Itsetutkiskelu on vaikea homma, mutta sitäkin voi varmasti harjoittaa.
1) Millainen asiakaspalvelia olen? En edes tiedä, onko kielenopetus palvelutilanne, tai sitten kääntäminen? Jossain mielessä varmasti on, mutta ainakin opettamista olen aina kokennut pikemmin yhteistyönä. Ehkä se on merkki siitä, etten oikeasti halua nähdä itseäni palvelun tarjoojana, vaikka aikuiset englannin tai viron kielen oppilaat maksaa opetuksesta ja tietyissä rajoissa haluaa myös määritellä, mitä ja miten tarjotaan. Kiistoja ei ole syntynyt ja yhteistyö on sujunut hyvin, osittain varmasti sen takia, että "asiakkaat" ovat ollet motivoitunut ja innokkaat, osittain oman rakkauden takia työhööni, ja ilmeisesti olen kyennyt myös kuuntelemaan ja antamaan palautetta. Uskon, että jos asiakaspalvelija pitää työstään ja näkee palvelua olennaisena yhteiskunnan kannalta, on myös helpompi olla hyvissä väleissä asiakaiden kanssa; ehkä se johtuu hyvästä omatunnosta ja sen tuomasta itsevarmuudesta.
Työ Viron kunniakonsulaatissa tarjosi ehkä "klassisia" asiakaspalvelutilanteita, ja siellä yritin olla se ihminen, jota olisin itse toivonut tapaavani kun olin vielä uusi ja kokenematon maahanmuuttaja. Passin tai henkilökortin luovuttamiseen menee ainakin viisi minuuttia ja sen aikana on mahdollista vähän puhutella asiakasta, kysyä missä päin hän asuu ja miten menee, tunteeko hän muitakin paikallisia virolaisia, ja sitten kertoa vähän Viro-keskuksen tekemisistä ja lähitulevaisuuden tapahtumista. Sitä tehdessä piti aina arvioida, onko asiakas oikeasti kiinnostunut tai vain kohtelias, ja myös sitä, mikä voisi kiinnostaa juuri tätä henkilöä.
2) Mitä minun pitäisi kehittää asiakaspalvelutaidoissani? Ehkä sitä kielteisten tunteiden näyttämättä jättämistä, sen harjoittamista jatkuu varmasti koko elämäksi. Toinen tärkeä taito on keskeytyminen toiseen henkilöön, hänen toiveiden ja odotusten ymmärtäminen, hänen kuunteleminen. Ja tietenkin myös kyky tehdä hänen olonsa mukavaksi, heiastaa häntä takaisin positiivisessa valossa.
3) Missä olen viimeksi saanut oikein hyvää asiakaspalvelua? Kun viime aikoihin saakka asuimme kerrostalossa, meidän talomies Tarja tarjosi -- ja tarjoaa nytkin -- jatkuvasti hyvää palvelua. Erinomaisten ammattitaitojen lisäksi hänellä on oivallinen kyky välittää ja huolehtia, hän on lämmin ja avulias, samanaikaisesti jättäen asiakaille (asukaille) niiden oma tila. Hän myös osaa tehdä melkein kaikkea ja jos neuvoa tarvitsee, kannattaa kysyä Tarjalta. Se kaikki luo turvallisen ja kodikkaan ilmapiirin, ja usein voi jopa unohdaa, että hän tarjoaa palvelua.
4) Millainen viestijä olen? En pelkää vieraita, pystyn aika vapaasti puhumankin niiden kanssa, mutta pystyn myös vaikenemaan. Ehkä opettajataustani auttaa vähän, kun minun on tullut viestiä sekä lasten että aikuisten, sekä todella vähän englantia puhuvien että korkeasti koulutettujen ja sujuvasti puhuvien kanssa monesta eri kulttuurista. Olen kuitenkin vain ihminen ja sillä suhteettomasti kiinnostunut omista asioistani -- siksi yritän tietoisesti kuunella ja kiinnittää huomiota.
5) Miten näen itseni vuorovaikuttajana? En ehkä ymmärrä viestinnän ja vuorovaikutuksen eroa. Onko vuorovaikuttaminen vähän kuin välitys? Esimerkiksi, että puhun eri kielillä mahdollisimman neutraalisti, vältän slangia ja vaarallisia puheenaiheita, yritäessä vähentää mahdollisia kultuurieroista syntyviä väärinymmärryksiä? Noudatan jonkunlaisia (kuviteltavia) kansanvälisiä sääntöjä / standardeja? Olen tähän saakka omasta mielestäni pärjäänyt suhtellisen hyvin, muttei sitähän ikina tiedä, miten oma (taas, omasta mielestä) neutraali ja kohtelias käyttäytyminen voi näyttä jollekulle todella "toiselle". Yleensä pyrkisin kuitenkin näkemään samanlaisuuksia erilaisuuksien sijasta, ne yhdistää ja antaa tietämisen, että loppujen lopuksi ollaan kaikki ihmisiä ja kun vähänkin yritetään, pärjätään yhdessä aika hyvin.
Thursday, October 27, 2016
Tuesday, October 4, 2016
Suomen ja oman alueen matkailuohjelma. Kotitehtävä 4.10.16
1. Mitä mieltä olet ohjelman tavoitteista ja toimenpide-ehdotuksista? Ovatko ne realistisia? Millä tavoin ne näkyvät käytännössä matkailun kehittämisessä, vai näkyvätkö?
Mielestäni ulkomaisten matkailijoiden kulutuksen melkein kaksikertaistuminen kymmenessä vuodessa (2015 vs 2025) näyttää vähän epärealistiselta. Vaikka ihmisten elintaso -- ei vain ns länsimaissa, mutta muuallakin -- on parantunut, matkailuun on enemmän varaa, ja matkustaminenkin on monella tavalla tullut halvemmaksi (halpalennot, kaikenlaiset uudet majoitussysteemit), makroekonomisesti pitäisi jossakin tulla raja vastaan. Tai siis vapaa aikaa niin kuin muutakin resurssia huvitoiminnaan ei voi olla loputtomasti. Sen lisäksi ajatellaan nykypäivänä yhä enemmän ekologisia/eettisiä syitä jättä joskus matkustamatta tai valita jotkut tietyt matkailumuodot.
Kuitenkin, s. 14 taulukosta voi nähdä, että Etelä-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla on tehty jotain fiksua; yöpymisiä on v. 2013 aika paljon enemmän kuin v. 2003. Varsinais-Suomessa sellaista muutosta ei ole havaittavissa. Yksi syy on varmasti se, että suurin osa ulkomailta tulijoista päättyy Helsingiin, ja myös Lappia on voimakkasti promottu viime vuosikymmenellä, mutta olisi mielenkiintoista tietää, mitkä muutoksia on tehty noissa toisissa paikkakunnissa.
Monen muun alan tapaan myös matkailun kehittäminen toimialana hyötyy eri toimialojen yhteistyöstä, ja kun olen jo meidän kurssilakin miettinyt, siihen liittyvät liikenne-, majoitus-, ravintola-, kylpylä- ja kulttuurilaitosten yhteistyön lisäksi myös korkeakoulut, terveys-, hyvointi- ja urheilutoiminnat ja melkein kaikki muukin jokapäiväiseen elämään liittyvä. En tiedä tarkkaan kuinka paljon paikalliset palvelujen tarjojat tekee nykypäivänä yhteistyötä (käytännössä se tarkoittaisi esim. mainos- ja tutkimuskustannusten jakaamista, joskus yhteistä rakentamista tai kehittämistä), mutta olen varma, että siellä olisi vieläkin kehityksen varaa. Luin hiljaittain Nike'n perustajan Phil Knightin muistelmateoksen "Shoe Dog" ja sieltä löytyi hyvä esimerkki japanilaisista yhtiöistä (engl. "trading companies", jap. "sogo shosha"), jotka koordinoivat esim. tuotantoa, kuljetusta ja rahoitusta, joiden avulla Japanin kaupankäynti ja tuotanto sai todella paljon lisävauhtia ja pienetkin firmat pystyivät tekemään asioita jotka ilman sellaista tukea olisivat olleet mahdottomia. Senmuotoista yhteistyöta pidettään myös Japanin taloudellisen nousun "taikasauvaksi" ja Suomessakin olisi sellaiselle tilaa, jos lakisäädäntö samanaikaisesti estää monopoleja.
Niitä taulukkoja katsoen tuli muuten yllätyksenä, että virallisten matkailutilastojen ulkopuolelle jäävät pienet majoitusyritykset, joilla on vähemmän kuin 20 vuodepaikkaa. Eihän 19 vuodepaikan majoitusyritys niin pieni olekaan ja varmasti sellaississa majoittuneideen osuus voi olla prosenttuaalisesti merkittävä.
Toinen yllätys: työmatkailu! Luulin että se ei täyttä matkailun kriteereja ollenkaan. Ainakin englanninkielinen sana "tourism" on useassa sanakirjassa (katsoin oed.com, webster.com, wikipedia ja kotona kirjan muodossa olevaa Longman Dictionary of Contemporary English, 1995) määritelty kuin "travelling for pleasure" elikä siis "matkustaminen huvin vuoksi". Ja sitten tuleekin ilmi suomenkielisestä Wikipediasta, että "turismi on eräs matkailun muoto. [] Turisti on matkailija, joka kiertää katselemassa paikkoja, ja turismi on tyypillisesti teollistuneen ajan matkailua." Siis... "matkailu"-sanan tarkoitus onkin laajempi kuin luulin.
2. Mikä sinusta on merkittävin matkailun trendeistä tämän hetken matkailussa? Miksi?
Luulisin (ainakin toivoisin), että huomio luonnoon ja ympäristöön on yksi uudemmista trendeistä. Mutta en tiedä, kuinka paljon matkailu teollisuusalana siitä hyötyy. Ns modernit humanistit ei itse asiassa olekaan niin uusi juttu, kun jo historiallisesti kauppiaiden ja sotilaiden lisäksi matkustivat juuri koulutetummat ihmiset (tutkimusmatkat, nuorten miesten Grand Tour, ym).
3. Minkä vahvuuden ja minkä heikkouden nostaisit merkittävimmäksi Suomen matkailun kehittymisen kannalta? Miksi?
Suomalainen luonto ja sen ilmiöt ovat mielestäni todella suuri vahvuus. Toki kaupunkejakin kannattaa mainostaa ja tutustaa, mutta se, että Suomessa on niin paljon puhdasta vettä, hiljaisuutta, metsää, rauhallisia vaelluspolkuja, on todella vaikuttava ja en ole varma, kuinka paljon siitä maailmassa tiedetään. Enemmän tiedetään revontulista ja lumesta, mutta vesi, metsä ja hiljaisuus on täällä myös kesällä. Toisaalta tulee heti ilmi ikävä paradoksi, että kuin sellainen muuttuu turismikohteeksi, se häviää yllätävän helposti ja nopeasti. Siksi tarvitaankin maakuntien välinen yhteistyö, että kaikki maailman vaeltajat eivät tulisi vain pariin-kolmeen paikkaan.
Yksi heikkous on ehkä aika vähäinen venäjän kielen osaaminen, kun suunittelmasta tuli ilmi, että Venäjän suuntaa nähdään hyvin lupaavana matkailun kehittymisessä. Venäläiset turistit eivät kovin paljo puhu muita kieliä ja sekä Egyptissä että Dubaissa on hyvin tavallista kuulla venäjänkielistä palvelua.
Huomasin myös, että matkailutulot Virosta ovat aika isoja, 182 M€ vuonna 2013 (kolmanneksi isot Venäjän ja Ruotsin jälkeen). Sitä huomioon ottaen on yllättävä, että tähänsuuntaista markkinointia ei oikeastaan olekaan.
4. Mitä suomalaisuuteen liittyviä asioita voisi hyödyntää matkailun kehittämisessä ja erityisesti opastuspalveluiden suunnittelussa entistä enemmän?
Ihan tavallinen yleinen sivistys, jokaisen kansalaisen tieto omasta maasta ja kulttuurista ja ylpeys niistä ovat todella tärkeitä tekijöitä ainakin täällä pohjoisessa, jossa ei ole lämmintä merenvettä, jatkuvaa aurinkonpaistetta tai muita sellaisia "luonnollisia mukaavuksia" houkuttelemassa. Jos esimerkiksi asukkaat tietää maan tai kotipaikan tärkeimpiä maamerkkejä sekä historiallisesti että maantieteellisesti, jos on olemassa sellainen laajapohjainen tieto jota opetetaan jo esikoulussa, sitten opastuspalvelun kehittyminen oikeasti erinomaiseksi jopa maailmanlaajuisesti on suhteellisen helppo tehtävä. Silloin Suomen hyvät PISA-tulokset heijastuu myös matkailupalveluissa (jota ne itse asiassa tekee jo nyt).
Ja sitten vielä sesonkilaisuus: yksi suomalaisuuteen liittyvistä asioista on juuri se Suomen talvi (ja syksy, ja alkukevät). Matkailun tiekartasta voi lukea, että "[M]atkailun vuosittainen rytmi jakautuu entistä enemmin tasaisemmin eri vuodenaikojen kesken ja vastaavasti sesonkeja on useampi kuin yksi." (s. 12) Toivoisin kuitenkin vieläkin tasaisempaa jakautumista ja ehkä Suomen tutustamista maana, jossa voi viihtyä myös talvella ja ei ainoastaan Lapissa (toki oikeasti pukeutuneena). Nykyisin on myös hyvin tavallista, että kesä loppuu virallisesti elokuun puolivälissä ja monet kivat paikat on suljettu, vaikka sää on vielä suotuisa ja viikonloput vapaina (Turun ja sen ympäristön esimerkkeinä Zoolandia, käsityöläismuseo ja Muumimaailma). Olisi ehkä hyvä idea keksiä enemmän sisätilatekemisia niihin kausiluonteisiin paikkoihin, ja sellaisen kehittämiseksi voisi olla tarjolla jopa valtion tukeakin, joko rahallisessa muodossa tai sitten neuvontana.
Tutustu myös Varsinais-Suomen matkailuohjelmaan. Vertaile oman alueesi matkailuohjelman toimenpiteitä ja linjauksia Suomen matkailuohjelmaan. Millaisia ajatuksia alueellinen matkailuohjelma herättää? Jos selailet esim. Visit Turun opastuspalvelutarjontaa, näkyykö alueellinen strategia mielestäsi tarjonnassa jollakin tavalla?
Olen ihan samaa mieltä, että sekä kongressipalveluiden Turun saaristomatkailun kehittäminen ovat molemmat hyviä ideoita. Siihen liityy Turun mainostaminen perinteisena yliopistokaupungina (sellainen on hyvin yleinen Tartossa ja se varmasti helpottaa kongressipalveluiden promoomista).
Saaristossa kannattaisi olla aika enemmän englanninkielistä informaatiota saatavilla, ja pitäisi välttää sellaista tilannetta, että jossakin Saariston Rengastiellä on yhtäkkiä katko (oman perhen kanssa jäime kerran melkein pulaan, kun lautat lopetti toiminnan tiettyjen saarien välillä jo iltapäivällä ja meidän piti kiiruhdaa tullutta tietä takaisin; se kyllä tapahtuikin jo vuosia sitten.).
Myös matkailun ja ravintola-alan ammattikorkeakoulutus englanninkielisenä on tervetullut, mutta siihen liityy se tuttu juttu oppaiden työn korvaamisesta. Kun suomenkieliset oppaat ehkä vielä pystyvät materiaaleja jakamaan ja vaihtamaan, vieraskieliset joutuu tekemään kaiken alustavan työn itse ja yksin, ja en tiedä jaksaako ne muun työn ohella pelkällä innolla palkittuna. Ja toinen asia on se jo mainittu markkinointi niissä eksoottisissa kohdemaissa kuten esimerkiksi Aasian maat tai Viro :)
P.S. Onneksi oli kotitehtäväksi annetu "lyhuyt pohdinta", muuten olisin oikeasti pulassa. Olen (kuten aina) pahoillani kirjoitusvirheistä; jostain syystä en pysty muuttamaan blogin kirjoituskieltä, muuten ehkä olisi mahdollista ainakin tarkistaa.
Mielestäni ulkomaisten matkailijoiden kulutuksen melkein kaksikertaistuminen kymmenessä vuodessa (2015 vs 2025) näyttää vähän epärealistiselta. Vaikka ihmisten elintaso -- ei vain ns länsimaissa, mutta muuallakin -- on parantunut, matkailuun on enemmän varaa, ja matkustaminenkin on monella tavalla tullut halvemmaksi (halpalennot, kaikenlaiset uudet majoitussysteemit), makroekonomisesti pitäisi jossakin tulla raja vastaan. Tai siis vapaa aikaa niin kuin muutakin resurssia huvitoiminnaan ei voi olla loputtomasti. Sen lisäksi ajatellaan nykypäivänä yhä enemmän ekologisia/eettisiä syitä jättä joskus matkustamatta tai valita jotkut tietyt matkailumuodot.
Kuitenkin, s. 14 taulukosta voi nähdä, että Etelä-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla on tehty jotain fiksua; yöpymisiä on v. 2013 aika paljon enemmän kuin v. 2003. Varsinais-Suomessa sellaista muutosta ei ole havaittavissa. Yksi syy on varmasti se, että suurin osa ulkomailta tulijoista päättyy Helsingiin, ja myös Lappia on voimakkasti promottu viime vuosikymmenellä, mutta olisi mielenkiintoista tietää, mitkä muutoksia on tehty noissa toisissa paikkakunnissa.
Monen muun alan tapaan myös matkailun kehittäminen toimialana hyötyy eri toimialojen yhteistyöstä, ja kun olen jo meidän kurssilakin miettinyt, siihen liittyvät liikenne-, majoitus-, ravintola-, kylpylä- ja kulttuurilaitosten yhteistyön lisäksi myös korkeakoulut, terveys-, hyvointi- ja urheilutoiminnat ja melkein kaikki muukin jokapäiväiseen elämään liittyvä. En tiedä tarkkaan kuinka paljon paikalliset palvelujen tarjojat tekee nykypäivänä yhteistyötä (käytännössä se tarkoittaisi esim. mainos- ja tutkimuskustannusten jakaamista, joskus yhteistä rakentamista tai kehittämistä), mutta olen varma, että siellä olisi vieläkin kehityksen varaa. Luin hiljaittain Nike'n perustajan Phil Knightin muistelmateoksen "Shoe Dog" ja sieltä löytyi hyvä esimerkki japanilaisista yhtiöistä (engl. "trading companies", jap. "sogo shosha"), jotka koordinoivat esim. tuotantoa, kuljetusta ja rahoitusta, joiden avulla Japanin kaupankäynti ja tuotanto sai todella paljon lisävauhtia ja pienetkin firmat pystyivät tekemään asioita jotka ilman sellaista tukea olisivat olleet mahdottomia. Senmuotoista yhteistyöta pidettään myös Japanin taloudellisen nousun "taikasauvaksi" ja Suomessakin olisi sellaiselle tilaa, jos lakisäädäntö samanaikaisesti estää monopoleja.
Niitä taulukkoja katsoen tuli muuten yllätyksenä, että virallisten matkailutilastojen ulkopuolelle jäävät pienet majoitusyritykset, joilla on vähemmän kuin 20 vuodepaikkaa. Eihän 19 vuodepaikan majoitusyritys niin pieni olekaan ja varmasti sellaississa majoittuneideen osuus voi olla prosenttuaalisesti merkittävä.
Toinen yllätys: työmatkailu! Luulin että se ei täyttä matkailun kriteereja ollenkaan. Ainakin englanninkielinen sana "tourism" on useassa sanakirjassa (katsoin oed.com, webster.com, wikipedia ja kotona kirjan muodossa olevaa Longman Dictionary of Contemporary English, 1995) määritelty kuin "travelling for pleasure" elikä siis "matkustaminen huvin vuoksi". Ja sitten tuleekin ilmi suomenkielisestä Wikipediasta, että "turismi on eräs matkailun muoto. [] Turisti on matkailija, joka kiertää katselemassa paikkoja, ja turismi on tyypillisesti teollistuneen ajan matkailua." Siis... "matkailu"-sanan tarkoitus onkin laajempi kuin luulin.
2. Mikä sinusta on merkittävin matkailun trendeistä tämän hetken matkailussa? Miksi?
Luulisin (ainakin toivoisin), että huomio luonnoon ja ympäristöön on yksi uudemmista trendeistä. Mutta en tiedä, kuinka paljon matkailu teollisuusalana siitä hyötyy. Ns modernit humanistit ei itse asiassa olekaan niin uusi juttu, kun jo historiallisesti kauppiaiden ja sotilaiden lisäksi matkustivat juuri koulutetummat ihmiset (tutkimusmatkat, nuorten miesten Grand Tour, ym).
3. Minkä vahvuuden ja minkä heikkouden nostaisit merkittävimmäksi Suomen matkailun kehittymisen kannalta? Miksi?
Suomalainen luonto ja sen ilmiöt ovat mielestäni todella suuri vahvuus. Toki kaupunkejakin kannattaa mainostaa ja tutustaa, mutta se, että Suomessa on niin paljon puhdasta vettä, hiljaisuutta, metsää, rauhallisia vaelluspolkuja, on todella vaikuttava ja en ole varma, kuinka paljon siitä maailmassa tiedetään. Enemmän tiedetään revontulista ja lumesta, mutta vesi, metsä ja hiljaisuus on täällä myös kesällä. Toisaalta tulee heti ilmi ikävä paradoksi, että kuin sellainen muuttuu turismikohteeksi, se häviää yllätävän helposti ja nopeasti. Siksi tarvitaankin maakuntien välinen yhteistyö, että kaikki maailman vaeltajat eivät tulisi vain pariin-kolmeen paikkaan.
Yksi heikkous on ehkä aika vähäinen venäjän kielen osaaminen, kun suunittelmasta tuli ilmi, että Venäjän suuntaa nähdään hyvin lupaavana matkailun kehittymisessä. Venäläiset turistit eivät kovin paljo puhu muita kieliä ja sekä Egyptissä että Dubaissa on hyvin tavallista kuulla venäjänkielistä palvelua.
Huomasin myös, että matkailutulot Virosta ovat aika isoja, 182 M€ vuonna 2013 (kolmanneksi isot Venäjän ja Ruotsin jälkeen). Sitä huomioon ottaen on yllättävä, että tähänsuuntaista markkinointia ei oikeastaan olekaan.
4. Mitä suomalaisuuteen liittyviä asioita voisi hyödyntää matkailun kehittämisessä ja erityisesti opastuspalveluiden suunnittelussa entistä enemmän?
Ihan tavallinen yleinen sivistys, jokaisen kansalaisen tieto omasta maasta ja kulttuurista ja ylpeys niistä ovat todella tärkeitä tekijöitä ainakin täällä pohjoisessa, jossa ei ole lämmintä merenvettä, jatkuvaa aurinkonpaistetta tai muita sellaisia "luonnollisia mukaavuksia" houkuttelemassa. Jos esimerkiksi asukkaat tietää maan tai kotipaikan tärkeimpiä maamerkkejä sekä historiallisesti että maantieteellisesti, jos on olemassa sellainen laajapohjainen tieto jota opetetaan jo esikoulussa, sitten opastuspalvelun kehittyminen oikeasti erinomaiseksi jopa maailmanlaajuisesti on suhteellisen helppo tehtävä. Silloin Suomen hyvät PISA-tulokset heijastuu myös matkailupalveluissa (jota ne itse asiassa tekee jo nyt).
Ja sitten vielä sesonkilaisuus: yksi suomalaisuuteen liittyvistä asioista on juuri se Suomen talvi (ja syksy, ja alkukevät). Matkailun tiekartasta voi lukea, että "[M]atkailun vuosittainen rytmi jakautuu entistä enemmin tasaisemmin eri vuodenaikojen kesken ja vastaavasti sesonkeja on useampi kuin yksi." (s. 12) Toivoisin kuitenkin vieläkin tasaisempaa jakautumista ja ehkä Suomen tutustamista maana, jossa voi viihtyä myös talvella ja ei ainoastaan Lapissa (toki oikeasti pukeutuneena). Nykyisin on myös hyvin tavallista, että kesä loppuu virallisesti elokuun puolivälissä ja monet kivat paikat on suljettu, vaikka sää on vielä suotuisa ja viikonloput vapaina (Turun ja sen ympäristön esimerkkeinä Zoolandia, käsityöläismuseo ja Muumimaailma). Olisi ehkä hyvä idea keksiä enemmän sisätilatekemisia niihin kausiluonteisiin paikkoihin, ja sellaisen kehittämiseksi voisi olla tarjolla jopa valtion tukeakin, joko rahallisessa muodossa tai sitten neuvontana.
Tutustu myös Varsinais-Suomen matkailuohjelmaan. Vertaile oman alueesi matkailuohjelman toimenpiteitä ja linjauksia Suomen matkailuohjelmaan. Millaisia ajatuksia alueellinen matkailuohjelma herättää? Jos selailet esim. Visit Turun opastuspalvelutarjontaa, näkyykö alueellinen strategia mielestäsi tarjonnassa jollakin tavalla?
Olen ihan samaa mieltä, että sekä kongressipalveluiden Turun saaristomatkailun kehittäminen ovat molemmat hyviä ideoita. Siihen liityy Turun mainostaminen perinteisena yliopistokaupungina (sellainen on hyvin yleinen Tartossa ja se varmasti helpottaa kongressipalveluiden promoomista).
Saaristossa kannattaisi olla aika enemmän englanninkielistä informaatiota saatavilla, ja pitäisi välttää sellaista tilannetta, että jossakin Saariston Rengastiellä on yhtäkkiä katko (oman perhen kanssa jäime kerran melkein pulaan, kun lautat lopetti toiminnan tiettyjen saarien välillä jo iltapäivällä ja meidän piti kiiruhdaa tullutta tietä takaisin; se kyllä tapahtuikin jo vuosia sitten.).
Myös matkailun ja ravintola-alan ammattikorkeakoulutus englanninkielisenä on tervetullut, mutta siihen liityy se tuttu juttu oppaiden työn korvaamisesta. Kun suomenkieliset oppaat ehkä vielä pystyvät materiaaleja jakamaan ja vaihtamaan, vieraskieliset joutuu tekemään kaiken alustavan työn itse ja yksin, ja en tiedä jaksaako ne muun työn ohella pelkällä innolla palkittuna. Ja toinen asia on se jo mainittu markkinointi niissä eksoottisissa kohdemaissa kuten esimerkiksi Aasian maat tai Viro :)
P.S. Onneksi oli kotitehtäväksi annetu "lyhuyt pohdinta", muuten olisin oikeasti pulassa. Olen (kuten aina) pahoillani kirjoitusvirheistä; jostain syystä en pysty muuttamaan blogin kirjoituskieltä, muuten ehkä olisi mahdollista ainakin tarkistaa.
Turku-Tartto miniseminaari
Jo 19.09 kirjoitin seuraavan tekstin ja ilmeisesti unohdin julkaistaa:
Eilen pidettiin Turun linnan Bryggman-salissa englanninkielinen miniseminaari nimellä "Role of Culture in City Development", jossa oli puhujia Tartosta, mutta myös kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen sekä arkkitehti Benito Casagrande. Sai kuulla paljon, lähinnä kyllä Tartosta, mutta puheeksi tukivat myös Turun kaupungin viime vuosien kulttuuripaikat ja -tapahtumat.
Eilen pidettiin Turun linnan Bryggman-salissa englanninkielinen miniseminaari nimellä "Role of Culture in City Development", jossa oli puhujia Tartosta, mutta myös kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen sekä arkkitehti Benito Casagrande. Sai kuulla paljon, lähinnä kyllä Tartosta, mutta puheeksi tukivat myös Turun kaupungin viime vuosien kulttuuripaikat ja -tapahtumat.
Subscribe to:
Posts (Atom)