Lauantaina 25.3 kävin Turun linnassa, näyttelyssä Valtapeliä
– Reformaatio Suomessa ja osallistuin näyttelyn opastuksessa. Turun linnaan
pääsee bussilla, omalla autolla tai jopa kävellen jokirantaa pitkin, mutta
linna ei kuitenkin sijaitse keskustassa ja se voi ehkä hieman vähentää
kävijöiden määrää. Linnassa on ystävällinen ja asiallinen asiakaspalvelu ja tämän
päivän mukavuudet (modernit wc:t, vaatenaulakot, lokerot, kahvila,
museokauppa). On hienoa, että salivahdit (?) ovat aina valmiina antamaan
selityksiä oman museotilan esineistä. Lisäisin kuitenkin, että ilman opasta
ympäri kiertäessä voisi ehkä olla vähän enemmän infovälineitä, esimerkiksi
äänioppaat ja/tai lasten tehtäväpaketit. Huomasin myös, että museokauppaan ei
enää pääse ulkokautta, mutta se voi olla väliaikaista kun rakennustyöt ovat
kesken.
Linnan työntekijät ovat pukeutuneet keskiaikaisiin tai ehkä
tarkemmin 1500-luvun vaatteisiin, joka tukee linnan omakuvaa renessanssi-linnana.
Myös kyseisen näyttelyn markkinoinnissa on käytetty renessanssilinnan imagologiaa,
joka luo näyttelystä aika lumoavan ja romanttisen mielikuvan,
vaikutusvaltaisten miesten ja naisten muotokuvat lupaa ehkä jo jonkinlaista
kolmiodraamaa.
Kiertueryhmä kokoontui alakerran aulassa ja tasan kello 15
saapui oppaamme Heidi Aalto. Hän vei meidät ylös portaita, ohi Albert
Edelfeltin Kaarle-herttua maalauksen, suoraan näyttelysaliin. Aluksi hän esitteli
itsensä ja kertoi lyhyesti näyttelyn tekijöistä, sen jälkeen katsoimme
näyttelyn, kulma kulmalta. Kun aluksi näyttely ei tuntunut kovin isolta, lähempi
katsaus teki selväksi, kuinka paljon itse asiassa on esillä ja tunti ei ehkä riittääkään.
Vaikka oppaamme puhui aika nopeasti, olisi ollut kiva jos lopussa olisi jäänyt
vähän aikaa kysymyksiin. Yleisvaikutus opastuksesta oli kuitenkin hyvä, kun
opas hallitsi teeman hyvin, puhui selkeästi ja loi hyvän ilmapiirin.
SWOT -analyysi tuotteesta:
VAHVUUDET
|
HEIKKOUDET
|
•
Opastuskierros liittyy suoraan reformaation juhlavuoteen.
•
Uniikit näyttelyesineet
•
Taitavat oppaat Turun linnan työntekijöiden joukossa.
•
Turun linna on yksi Suomen tunnetuimmista matkailukohteista (lähes 140000
vierailijaa vuosittain)
•
Näyttely sijaitsee yhdessä suhteellisen helppopääsyisessä tilassa.
|
•
Saavutettavuus on yksi Turun linnan heikkouksista, vaikka tähän näyttelyyn
pääsee myös hissillä.
•
Näyttelyesineet vaatii tiettyjä lämpötila- ja kosteusolosuhteita, samasta
syystä näyttelytilan täytyy pitää pimeähkönä.
|
MAHDOLLISUUDET
|
UHAT
|
•
Toimialat ylittävä yhteistyö (eri museot, yliopistot)
•
Näyttelyä voi helposti käyttää koulujen historiatuntien ”lisämateriaalina”
kun sen teema ja aikakausi antaa hyviä mahdollisuuksia kertoa mielenkiintoisista
yksityiskohdista – typografiasta, koulutuksesta, riiteistä, hovielämästä, ulkopolitiikasta,
jopa vaatteista, ym.
•
Digitaalisuuden hyödyntäminen
|
•
Turvallisuusriskit, kun on lainattu moni arvokas museoesine.
|
Jos itse opastaisin samassa näyttelyssä, jättäisin ehkä
parista kohteesta kertomatta ja vain ohjaisin asiakkaat niiden luo
opastuskierroksen jälkeen. Toinen vaihtoehto olisi 90 minuutin kierros. Ymmärräkseni
opastuskierros on tarjolla ainoastaan suomeksi, siinäkin olisi kehittämisen
varaa. Ja huomasin myös, että jossakin interaktiivisissa näytöissä englanninkieli
oli vieläkin ”pian tulossa”.
Vaikka nyt tulikin kritiikkiä vähän enemmän kuin aluksi
suunnittelin, suosittelen näyttelyä lämpimästi, erityisesti ensiksi opastettuna
ja sen jälkeen vielä kerran, omatoimisesti.
